torstai 25. kesäkuuta 2015

Oletko päässyt jo yli eksästä?

Taustatietoja heti kärkeen: erosin keväällä parisuhteesta, jonka luulin sinisilmäisesti olevan loppuelämäni kestoinen ihmissuhde. Väärin luultu. Sitä vaan on välillä niin tottunut ja tykkää turvallisesta ja tutusta. Ero oli hyvä päätös, vaikka surullinen sellainen. Tottakai. Eron sanotaan usein olevan verrattavissa pieneen kuolemaan, jokin kuolee sisältäsi kun luovut parisuhteesta, teistä ja hänestä. 

No se saa riittää taustatiedoksi.

Tänään sain ystävältäni Aamulehden Ihmiset-liitteen, joka on ilmestynyt tämän viikon maanantaina 22. kesäkuuta. Liitteen kannessa on isolla otsikko "Oletko jo päässyt yli eksästä?" Niin, se on se kysymys, jota olen päässäni pyöritellyt jo hetken aikaa.
Lehden artikkeli oli hyvin silmiä avaava. Taidan siis olla voiton puolella, koska minua ei enää kiinnosta eksäni tekemiset, haluan olla ottamatta yhteyttä häneen ja olen lahjakkaasti keskittynyt vain itseeni eron jälkeen. Olen myös tuntenut kiitollisuuden ja ilon tunteita. 



Mielestäni hyvä merkki on myös se, kuinka olen jälleen kiinnostunut tapaamaan uusia ihmisiä ja suorastaan heittäytymään treffimaailmaan! Tuli mitä tuli. 

Olen tutustunut itseeni uudelleen eron jälkeen. Oli aika sekavia aikoja tuossa jokin aika sitten. En todellakaan tunnistanut itseäni, en tiennyt mitä haluan elämälläni tehdä, elin jonkinlaista eksistentiaalista kriisiä. Olin suurin piirtein pakkaamassa laukkuni ja muuttamassa ulkomaille. Ei se mitään, niinkin voisin tehdä oikeasti. Mutta NYT HETI. Koska sehän toisi paremman mielen ja auttaisi selviämään kipeistä asioista? Joo. No ei kuitenkaan. Rauhotuin ja suostuin uskomaan, että nyt on parasta vaan antaa ajan kulua. Sitä paitsi enhän kuitenkaan pääse itseäni karkuun, mä tuun mukana jos lähden johonkin. Haha. 

Musta tuntuu, että olen kohdannut jo pahimmat demonini. Olen joutunut olemaan paljon yksin ja oikeasti tuntemaan kaikki tunteet, joita sisältä kumpuaa. Se on ollut todella raskasta, mutta nyt huomaan kuinka on jo kevyempi olla. Tietysti joudun varmasti edelleen käsittelemään asiaa ja alitajuisesti teen niin koko ajan. Tärkeintä itselleni on ollut ystävät, mukavien asioiden tekeminen, kirjojen lukeminen, uuden kodin järjestäminen mieleiseksi ja itseeni panostaminen. Nyt kuitenkin alkaa tuntua myös siltä, että elämä pursuaa mahdollisuuksia! Ja uusia miehiä. Hmhmmhh.





Tästä alkaa kuuman sinkun seikkailut. You are very welcome to join me. Suukkoja!